Juteltiin ystävän kanssa tänään elämästä, esimerkiksi valehtelemisesta, vertailusta ja ihmisen kehittymisestä. Toivottavasti muistamme keskustelun vaikeinakin hetkinä.

Miksi valehdella? Tarinan keksiminen saattaa tuntua hyvältä idealta, mutta loppujen lopuksi se ei kanna pitkälle. Se on vähän niin kuin pettäisi itseään. Miten läheiselle pystyy valehtelemaan vai onko sillä merkitystä? Onko se helpompaa mennä sieltä, missä aita on matalin? Ne jotka valehtelevat paljon, tottuvat siihen, eivätkä välttämättä tajua valehdelleensa. Ja kierre on valmis. Esimerkkinä voisin antaa sen miten helppoa on valehdella nuorena. Jos on nuorena heikko itsetunto, saattaa keksiä valheen, jossa kertoo jonkun tilanteen tapahtuneen vaikka oikeasti sitä ei ole tapahtunut. Sitten ajattelee, että valheen kertominen kannatti, koska sai huomiota, mikä taas "nosti" itsetuntoa.

Miksi vertailla? Kun olin nuori, muistan kuinka aina kavereiden keskuudessa vertailtiin kaikkea mahdollista. Koenumeroita, vaatteita, ystävien määrää, suosiota, viikkorahan määrää, harrastuksien määrää... Nyt kun olen aikuinen, huomaan ettei aikuiset oikeastaan enää vertaile toisiaan samalla tavalla kuin lapena tai nuorena. Mutta kyllä aikuisetkin vertailevat. Vain eri asioita. Esimerkiksi se, että kaverilla on hienompi auto tai kesämökki järven rannalla. Se on tavallaan sellaista aikuisten huokailua. Puututaanko aikuisten vertailemiseen yhtä helposti kuin lasten? Ei varmaankaan.

Ihminen kehittyy koko elämän ajan. Ensin synnytään, sitten leikitään, sitten opiskellaan, mennään töihin, jäädään eläkkeelle, ja sitten nukutaan pois. Elämään mahtuu kaikenlaista. On iloja, on suruja, on onnistumisia ja pettymyksiä. Lapsena pettymykset tuntuvat suunnilleen maailmanlopulta, koska lapsi ei pysty näkemään elämän kokonaisuutta. Kun tulee teiniksi, asiat paisuvat isoiksi riidoiksi, vaikka kyseessä olisi pienen pieni sanominen. Aikuisille pieni elämän notkahdus ei tunnu samalta kuin lapsena. Aikuisilla on enemmän elämän kokemusta ja historiaa elettynä. Jokaisella ihmisellä on heikkouksia. Niitä pitää ymmärtää, vaikka se olisikin vaikeaa. Jos esimerkiksi olisi lapsi, joka on sairas jollain tapaa, esimerkiksi kehitysvamma, voi olla vaikeaa ymmärtää ja nähdä se sairaus sen lapsen silmin. Kun aikuinen esimerkiksi saa töitä, se voi olla suurempi asia kuin miltä se näyttää tai kuulostaa toisen näkökulmasta. Ja taas vanhana voi töiden jälkeen vain nauttia elämästä ja tehdä kaikkea, mikä tuntuu tärkeältä.

Toivottavasti pidit tekstistä, vaikka se olikin pitkä.